mihin katosi puolitoista vuotta

Postauksen otsikon sanoja olen tässä miettinyt pitkin kesää ja alkanutta syksyä. Mihin katosi vauva-aika?

 Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin tein positiivisen raskaustestin. Hurjaa miten nopeasti aika menee. Ja reilu puolitoista vuotta sitten jäin sairaslomalle raskauden aiheuttamien vaivojen takia. Siitä suoraan äitiyslomalle ja kuukausi siitä eteenpäin meidän poika syntyi. Äkkiä huomasin kuinka aikaa olikin vierähtänyt ja lapsi täytti jo vuoden. Siinä vaiheessa mielessä alkoi jo vilahdella ajatukset syksystä ja suurista elämänmuutoksista. 

Minulle on aina ollut selvää, että lapseni menisi nyt elokuussa hoitoon ja itse pääsisin takaisin työelämään. Noh nyt on meidän koko perheellä kohta kaksi viikkoa takana uutta arkea. 

ekaa kertaa matkalla päiväkotiin

Rudilla on mennyt päiväkodissa hurjan hyvin. Aluksi illat oli hiukan itkuisia ja lapsen jättämistilanteissa päiväkotiin tuli itku. Nyt ei onneksi enää ole itkuisuutta havaittavissa. 

päiväkodista satelee aurinkoisia kuvia Rudista, lievittää tämän äidin stressiä siitä kuinka lapsi pärjää

"Tuntuu, että olin todellakin muutoksen tarpeessa"

Olen koulutukseltani lähihoitaja. Pitkään mietin menenkö päiväkotiin vai kouluun töihin. Hain molempiin ja päädyin koulun puolelle. Aloitin siis koulunkäynninohjaajana. Työ on ollut hyvin hektistä ja haastavaa, mutta myös todella mukavaa ja palkitsevaa jo nyt. 

Tuntuu, että olin todellakin muutoksen tarpeessa ja niin oli Rudikin. Meillä molemmilla oli kotona päivisin tylsää ja nyt tekemistä riittää ja on ihanaa päästä juttelemaan töissä muiden aikuisten ihmisten kanssa. Aiemmin juttukaverina oli vaan taapero, joka osaa pari sanaa..

Blogin puolella tämä uusi arki tarkoittaa varmaan harvempia postauksia. Viikonloput jolloin yleensä kirjoittelen on nyt pyhitetty perheelle, ystäville ja kaikelle muulle vapaa-ajalle. Haluan kuitenkin yrittää mahduttaa blogin kirjoittamisen johonkin väliin sillä tästä on tullut rakas harrastus. 

ihanaa iltaisin käydä lenkillä perheen kesken.