toinen vuosipäivä
Täällä en ole paljoakaan puhunut mun ja Alen parisuhteesta. Ale on mainittu ja kuvia hänestä on vilahtanut muutamassa postauksessa. Viime viikolla oli mun ja Alen seurustelun toinen vuosipäivä joten ajattelin pyhittää tämän postauksen sille. Ja varoitus tää saattaa olla ihan liian siirappista jonkun makuun.
Huhhuh aika on mennyt nopeesti. Muistan niin tarkasti sen ensimmäisen päivän kun tavattiin. Menin Alen luokse syömään. Se teki jotain kookoskana kastiketta. Hermostuneena se höpötti niin paljon etten meinannut saada suunvuoroa. Toisaalta se oli hyväkin asia, koska itse olin niin jännittynyt etten keksinyt mitään puhuttavaa. Lähinnä vaan kaadoin tiuhaan tahtiin lisää itselleni viiniä, vähän rentouduin ja alkoi juttu luistamaan. Ne ensitreffit vähän venyi ja kotiin tulin vasta seuraavana iltana. Meillä oli vaan niin kivaa kun juteltiin, juteltiin ja juteltiin lisää kaikesta.
Siitä se sitten lähti ja siitä alkanut kesä oli kyllä elämäni paras kesä.
Suhteen alku ei kyllä ollut mitenkään kaikista tavallisin. Nopeimmat on tässä vaiheessa ehtineet laskemaan päässään, että tulin aika nopeasti raskaaksi kun Rudi on jo nyt yli vuoden ikäinen.
Se oli aluksi super jännää kun eihän sitä toista ihmistä edes tuntenut kunnolla ja sitten pitäisi yhdessä perhe perustaa. Kuitenkin sen vain sisimmissään tunsi, että tästä tulee jotain aivan mahtavaa ja tuon miehen kanssa voin perheen perustaa.
Meidän tie ei ole ollut mikään ruusuisin tähän mennessä. Kuitenkin olen kiitollinen jokaisesta päivästä mun miehen kanssa ja että saan oppia hänestä uusia asioita kokoajan ja hän musta. Todella useina päivinä toistelen hänelle sitä kuinka rakastan häntä joka päivä vaan enemmän, mutta kun se on totta niin miksen sitä kertoisi.
Lauantaina päästiin viettämään vuospäivää. Onneksi saadaan aina välillä lapsivapaata parisuhdeaikaa.
Käytiin syömässä ja vähän shoppailemassa. Kotiin päästyä oltiin niin poikki, että vaan makoiltiin sohvalla ja katottiin leffa. Aamulla oli ihanaa nukkua pitkään ja juoda rauhassa sängyssä aamukahvit.
Mun siis piti ottaa paljon kuvia meidän vuospäivästä, mutta enhän mä muistanut ja halusin täysin panostaa ja keskittyä yhteiseen aikaan..
Huhhuh aika on mennyt nopeesti. Muistan niin tarkasti sen ensimmäisen päivän kun tavattiin. Menin Alen luokse syömään. Se teki jotain kookoskana kastiketta. Hermostuneena se höpötti niin paljon etten meinannut saada suunvuoroa. Toisaalta se oli hyväkin asia, koska itse olin niin jännittynyt etten keksinyt mitään puhuttavaa. Lähinnä vaan kaadoin tiuhaan tahtiin lisää itselleni viiniä, vähän rentouduin ja alkoi juttu luistamaan. Ne ensitreffit vähän venyi ja kotiin tulin vasta seuraavana iltana. Meillä oli vaan niin kivaa kun juteltiin, juteltiin ja juteltiin lisää kaikesta.
Siitä se sitten lähti ja siitä alkanut kesä oli kyllä elämäni paras kesä.
Suhteen alku ei kyllä ollut mitenkään kaikista tavallisin. Nopeimmat on tässä vaiheessa ehtineet laskemaan päässään, että tulin aika nopeasti raskaaksi kun Rudi on jo nyt yli vuoden ikäinen.
Se oli aluksi super jännää kun eihän sitä toista ihmistä edes tuntenut kunnolla ja sitten pitäisi yhdessä perhe perustaa. Kuitenkin sen vain sisimmissään tunsi, että tästä tulee jotain aivan mahtavaa ja tuon miehen kanssa voin perheen perustaa.
Meidän tie ei ole ollut mikään ruusuisin tähän mennessä. Kuitenkin olen kiitollinen jokaisesta päivästä mun miehen kanssa ja että saan oppia hänestä uusia asioita kokoajan ja hän musta. Todella useina päivinä toistelen hänelle sitä kuinka rakastan häntä joka päivä vaan enemmän, mutta kun se on totta niin miksen sitä kertoisi.
Lauantaina päästiin viettämään vuospäivää. Onneksi saadaan aina välillä lapsivapaata parisuhdeaikaa.
Käytiin syömässä ja vähän shoppailemassa. Kotiin päästyä oltiin niin poikki, että vaan makoiltiin sohvalla ja katottiin leffa. Aamulla oli ihanaa nukkua pitkään ja juoda rauhassa sängyssä aamukahvit.
Mun siis piti ottaa paljon kuvia meidän vuospäivästä, mutta enhän mä muistanut ja halusin täysin panostaa ja keskittyä yhteiseen aikaan..
Kommentit
Lähetä kommentti